Preesens on yksi suomen kielen aikamuodoista, ja se on erittäin tärkeä, koska sitä käytetään päivittäisessä viestinnässä. Tässä artikkelissa käsittelemme preesens-aikamuodon käyttöä, muodostamista ja sen erikoisuuksia. Preesens viittaa tapahtumiin, jotka tapahtuvat juuri nyt tai ovat jatkuvassa tilassa. Se voi myös viitata tulevaisuuteen, etenkin puhutussa kielessä.
Preesensin käyttö
Preesens on suomen kielessä monikäyttöinen aikamuoto. Se voi ilmaista:
1. **Tapahtumia, jotka tapahtuvat juuri nyt:**
– ”Minä **syön** aamiaista.”
– ”Hän **kirjoittaa** kirjaa.”
2. **Tapahtumia, jotka tapahtuvat säännöllisesti tai toistuvasti:**
– ”Käyn kuntosalilla joka päivä.”
– ”He **opiskelevat** suomea joka viikko.”
3. **Yleisluontoisia totuuksia ja luonnonlakeja:**
– ”Aurinko **nousee** idästä.”
– ”Vesi **kiehuu** 100 asteessa.”
4. **Lähitulevaisuuden tapahtumia (erityisesti puhekielessä):**
– ”Lähden huomenna lomalle.”
– ”Elokuva **alkaa** kello seitsemän.”
Preesensin muodostaminen
Suomen kielessä preesens muodostetaan lisäämällä **persoonapäätteet** verbin vartaloon. Tässä ovat persoonapäätteet yksikön ja monikon muodoissa:
– **Yksikön muodot:**
– Minä: -n (syön, kirjoitan)
– Sinä: -t (syöt, kirjoitat)
– Hän/se: – (syö, kirjoittaa)
– **Monikon muodot:**
– Me: -mme (syömme, kirjoitamme)
– Te: -tte (syötte, kirjoitatte)
– He/ne: -vat/-vät (syövät, kirjoittavat)
Hän/se-muodossa persoonapäätettä ei lisätä, vaan verbin vartalo jää sellaisenaan.
Vokaalivartaloiset verbit
Useimmat suomen kielen verbit ovat vokaalivartaloisia, mikä tarkoittaa, että niiden vartalossa on vokaali ennen persoonapäätettä. Esimerkkejä:
– Puhua (minä puhun, sinä puhut, hän puhuu, me puhumme, te puhutte, he puhuvat)
– Juoda (minä juon, sinä juot, hän juo, me juomme, te juotte, he juovat)
– Rakastaa (minä rakastan, sinä rakastat, hän rakastaa, me rakastamme, te rakastatte, he rakastavat)
Konsonantti- ja epäsäännölliset verbit
Joillakin suomen kielen verbeillä on konsonanttivartalo, ja ne saattavat käyttäytyä hieman eri tavalla preesensissä. Esimerkkejä:
– Nähdä (minä näen, sinä näet, hän näkee, me näemme, te näette, he näkevät)
– Tehdä (minä teen, sinä teet, hän tekee, me teemme, te teette, he tekevät)
Epäsäännölliset verbit voivat myös olla poikkeavia. Esimerkiksi:
– Olla (minä olen, sinä olet, hän on, me olemme, te olette, he ovat)
– Tulla (minä tulen, sinä tulet, hän tulee, me tulemme, te tulette, he tulevat)
Negatiivinen preesens
Preesensin negatiivinen muoto muodostetaan lisäämällä **kieltosana** ”ei” ja verbin vartalo ilman persoonapäätettä. Esimerkkejä:
– Minä en syö
– Sinä et syö
– Hän ei syö
– Me emme syö
– Te ette syö
– He eivät syö
Preesens eri lauseissa
Preesens voi esiintyä erilaisissa lauseissa, kuten myönteisissä, kielteisissä, kysymys- ja kieltolauseissa.
Myönteiset lauseet
Myönteisissä lauseissa käytetään verbin perusmuotoa yhdistettynä persoonapäätteisiin:
– ”Minä **luen** kirjaa.”
– ”He **pelaavat** jalkapalloa.”
Kielteiset lauseet
Kielteiset lauseet muodostetaan käyttämällä kieltosanaa ”ei” ja verbin vartaloa ilman persoonapäätettä:
– ”Minä en lue kirjaa.”
– ”He eivät pelaa jalkapalloa.”
Kysymyslauseet
Kysymyslauseet muodostetaan usein vaihtamalla sanajärjestystä tai lisäämällä kysymyssana:
– ”Luenko minä kirjaa?”
– ”Pelaavatko he jalkapalloa?”
Kysymyssanoilla alkavat lauseet:
– ”Mitä sinä teet?”
– ”Milloin hän tulee?”
Kieltolauseet
Kieltolauseet voivat sisältää sekä kieltosanan että kysymyksen:
– ”Etkö sinä lue kirjaa?”
– ”Eivätkö he pelaa jalkapalloa?”
Preesens ja tulevaisuus
Vaikka suomessa on erillinen aikamuoto tulevaisuudelle (futuuri), preesensiä käytetään usein viittaamaan tuleviin tapahtumiin, etenkin puhutussa kielessä. Esimerkkejä:
– ”Huomenna **menen** elokuviin.”
– ”Ensi viikolla **aloitan** uuden työn.”
Preesensin käyttö eri aikamuotojen kanssa
Suomen kielessä preesensiä voidaan käyttää yhdessä muiden aikamuotojen kanssa lauseen merkityksen tarkentamiseksi. Esimerkiksi:
– ”Kun **syön** aamiaista, **luen** samalla lehteä.” (Kaksi samanaikaista tapahtumaa)
– ”Jos **tulet** huomenna, **voimme** mennä yhdessä kahville.” (Ehdollinen lause)
Preesens ja partitiivi
Monet verbit vaativat objektin partitiivissa preesensissä, erityisesti silloin, kun toiminta ei ole loppuun suoritettu. Esimerkkejä:
– ”Minä **syön** omenaa.” (en ole vielä syönyt koko omenaa)
– ”Hän **lukee** kirjaa.” (ei ole vielä lukenut koko kirjaa)
Preesens ja genetiivi
Kun toiminta on loppuun suoritettu, objekti on usein genetiivissä:
– ”Minä **syön** omenan.” (olen syönyt koko omenan)
– ”Hän **lukee** kirjan.” (on lukenut koko kirjan)
Preesens ja lauseenvastikkeet
Preesens esiintyy myös lauseenvastikkeissa, jotka ovat tiiviimpiä rakenteita kuin täydet lauseet. Esimerkkejä:
– ”Hän meni kotiin **syötyään** lounaan.” (syötyään = kun oli syönyt)
– ”Minä tulen, **kunhan** olen **saanut** työni valmiiksi.” (saanut = kun olen saanut)
Preesensin erityispiirteet
Suomen kielessä on muutamia erityispiirteitä, jotka liittyvät preesensin käyttöön:
Modaaliverbit
Modaaliverbeillä, kuten ”täytyä”, ”voida” ja ”haluta”, on erityinen rooli preesensissä. Ne ilmaisevat mahdollisuutta, kykyä tai tarvetta:
– ”Minun **täytyy** mennä.”
– ”Hän **voi** auttaa.”
– ”Me **haluamme** syödä.”
Refleksiiviverbit
Refleksiiviverbit ilmaisevat toimintaa, joka kohdistuu tekijään itseensä. Näissä verbeissä on usein refleksiivipääte ”-ta/-tä”:
– ”Minä **peseydyn**.”
– ”Hän **kammattuu**.”
Vahvistussanat ja partikkelit
Preesenslauseisiin voidaan lisätä erilaisia vahvistussanoja ja partikkeita, jotka tuovat lauseeseen lisää vivahteita:
– ”Minä **todella** **rakastan** sinua.”
– ”Hän **juuri** **soittaa**.”
Preesens ja puhekieli
Puhekielessä preesensin käyttö voi poiketa kirjakielestä. Esimerkiksi persoonapäätteitä voidaan lyhentää tai jättää pois kokonaan:
– ”Mä **syön**.” (Minä syön)
– ”Sä **tuut**.” (Sinä tulet)
Yhteenveto
Preesens on suomen kielen monikäyttöisin aikamuoto, ja sen hallinta on olennaista sujuvan kielenkäytön kannalta. Se ilmaisee nykyhetkeä, säännöllisyyttä, yleisiä totuuksia ja jopa tulevaisuutta, etenkin puhekielessä. Preesens muodostetaan lisäämällä persoonapäätteet verbin vartaloon, ja sen käyttöä rikastuttavat erilaiset modaaliverbit, refleksiiviverbit ja vahvistussanat. Ymmärtämällä preesensin moninaiset käyttötavat ja muotoilut, kielten opiskelijat voivat parantaa huomattavasti suomen kielen taitojaan.
