Epäsäännölliset superlatiivit ovat mielenkiintoinen ja tärkeä osa suomen kieltä. Ne poikkeavat säännöllisistä superlatiiveista, jotka muodostetaan lisäämällä -in-pääte adjektiivin vartaloon. Epäsäännöllisissä superlatiiveissa muodot ovat kuitenkin täysin erilaisia, ja niiden opettelu vaatii hieman enemmän aikaa ja harjoittelua. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät epäsäännölliset superlatiivit, niiden muodostustavat ja käytön esimerkkien avulla.
Mikä on superlatiivi?
Superlatiivi on adjektiivin muoto, joka ilmaisee, että joku tai jokin on kaikkein eniten tai vähiten jotakin ominaisuutta omaava. Esimerkiksi, kun sanotaan “kaunein”, tarkoitetaan, että kyseinen henkilö tai asia on kaikkein kaunein vertailussa muihin. Säännölliset superlatiivit muodostetaan suomessa yleensä lisäämällä adjektiivin vartaloon pääte -in, kuten “kaunis” -> “kaunein”.
Yleisimmät epäsäännölliset superlatiivit
Suomen kielessä on useita epäsäännöllisiä superlatiiveja, jotka poikkeavat tästä säännöllisestä muodostustavasta. Tässä on luettelo yleisimmistä epäsäännöllisistä superlatiiveista ja niiden perusmuodot:
1. Hyvä -> Paras
2. Huono -> Huonoin
3. Pitkä -> Pisimmän
4. Lyhyt -> Lyhyin
5. Vanha -> Vanhin
6. Nuori -> Nuorin
7. Iso -> Suurin
8. Pieni -> Pienin
Näiden adjektiivien superlatiivimuodot ovat täysin erilaisia verrattuna säännöllisiin adjektiiveihin, kuten “kaunis” -> “kaunein”. Siksi on tärkeää oppia nämä muodot erikseen.
Hyvä -> Paras
Adjektiivi “hyvä” on poikkeuksellinen, sillä sen superlatiivimuoto on “paras”. Tämä muoto on täysin erilainen kuin “hyväin” tai “hyvein”, joita voisi odottaa säännöllisen kaavan mukaisesti. Esimerkki lauseessa: “Hän on paras ystäväni.”
Huono -> Huonoin
Adjektiivin “huono” superlatiivimuoto on “huonoin”. Tämä muoto noudattaa hieman enemmän säännöllistä kaavaa, mutta on silti muistettava erikseen. Esimerkki lauseessa: “Tämä on huonoin elokuva, jonka olen koskaan nähnyt.”
Pitkä -> Pisimmän
Adjektiivin “pitkä” superlatiivimuoto on “pisin”. Tässä muodossa tapahtuu vokaalinmuutos: “pitkä” -> “pisin”. Esimerkki lauseessa: “Hänellä on pisin hiukset luokassamme.”
Lyhyt -> Lyhyin
Adjektiivin “lyhyt” superlatiivimuoto on “lyhyin”. Tämä muoto on suhteellisen lähellä perusmuotoa, mutta silti erikseen opittava. Esimerkki lauseessa: “Tämä on lyhyin tie kotiin.”
Vanha -> Vanhin
Adjektiivin “vanha” superlatiivimuoto on “vanhin”. Tässä tapahtuu yksinkertainen muutos: “vanha” -> “vanhin”. Esimerkki lauseessa: “Hän on vanhin henkilö perheessämme.”
Nuori -> Nuorin
Adjektiivin “nuori” superlatiivimuoto on “nuorin”. Tämä muoto on melko suoraviivainen, mutta silti muistettava. Esimerkki lauseessa: “Hän on nuorin sisaruksistaan.”
Iso -> Suurin
Adjektiivin “iso” superlatiivimuoto on “suurin”. Tämä muoto on myös poikkeuksellinen ja se on hyvä muistaa. Esimerkki lauseessa: “Tämä on suurin talo naapurustossa.”
Pieni -> Pienin
Adjektiivin “pieni” superlatiivimuoto on “pienin”. Tämä muoto on looginen jatkumo perusmuodosta, mutta silti opittava erikseen. Esimerkki lauseessa: “Tämä on pienin koira, jonka olen koskaan nähnyt.”
Epäsäännöllisten superlatiivien käyttö
Epäsäännölliset superlatiivit käytetään suomen kielessä samalla tavoin kuin säännölliset superlatiivit. Niiden avulla ilmaistaan, että jokin on kaikkein eniten tai vähiten tiettyä ominaisuutta omaava. Ne sijoitetaan lauseessa samaan paikkaan kuin säännölliset superlatiivit.
Esimerkkejä epäsäännöllisten superlatiivien käytöstä
1. “Hän on paras oppilas luokassamme.”
2. “Tämä on huonoin sää, jonka olen kokenut.”
3. “Tämä on pisin matka, jonka olen koskaan kävellyt.”
4. “Tämä reitti on lyhyin.”
5. “Hän on vanhin henkilö tässä talossa.”
6. “Hän on nuorin kilpailija.”
7. “Tämä on suurin ongelma.”
8. “Tämä on pienin yksityiskohta.”
Harjoituksia epäsäännöllisten superlatiivien oppimiseen
Epäsäännöllisten superlatiivien oppiminen vaatii harjoittelua. Tässä muutamia harjoituksia, jotka auttavat niiden oppimisessa:
1. **Täydennä lauseet**: Kirjoita lauseet, joissa käytetään epäsäännöllisiä superlatiiveja ja jätä superlatiivimuoto pois. Oppilaiden tehtävänä on täydentää lauseet oikealla superlatiivimuodolla.
Esimerkki: “Hän on _______ ystäväni.” (paras)
2. **Vertailu**: Pyydä oppilaita vertailemaan kahta asiaa tai henkilöä ja käyttämään epäsäännöllisiä superlatiiveja.
Esimerkki: “Kumpi on _______ , sinä vai minä?” (nuorin)
3. **Muistikortit**: Tee muistikortit, joissa toisella puolella on adjektiivin perusmuoto ja toisella puolella superlatiivimuoto. Oppilaat voivat harjoitella näiden avulla yksin tai pareittain.
4. **Kirjoitustehtävä**: Pyydä oppilaita kirjoittamaan lyhyt essee tai tarina, jossa heidän on käytettävä mahdollisimman monta epäsäännöllistä superlatiivia.
Yhteenveto
Epäsäännölliset superlatiivit ovat tärkeä osa suomen kieltä ja niiden oppiminen vaatii hieman enemmän aikaa ja harjoittelua kuin säännöllisten superlatiivien oppiminen. Ne ovat kuitenkin erittäin käyttökelpoisia ja välttämättömiä sujuvan suomen kielen hallitsemiseksi. Toivottavasti tämä artikkeli on auttanut sinua ymmärtämään ja oppimaan epäsäännöllisiä superlatiiveja paremmin. Muista harjoitella säännöllisesti ja käyttää näitä muotoja aktiivisesti, jotta ne jäävät mieleen.
