Allegro – Nopea ja iloinen tempo, jota käytetään usein klassisen musiikin yhteydessä.
La sinfonia si conclude con un movimento allegro.
Andante – Musiikkitermi, joka viittaa kohtalaiseen kävelytempoon. Se on yleensä rauhallisempi kuin allegro, mutta nopeampi kuin adagio.
Il quartetto d’archi suona un pezzo andante.
Adagio – Hitaampi tempo, joka ilmaisee rauhallisuutta ja tarkkuutta. Adagio voi olla myös osa suurempaa musiikkikappaletta.
Adagio, la parte più emotiva della sinfonia, tocca il cuore degli ascoltatori.
Fortissimo – Äärimmäisen kovaääninen. Tätä termiä käytetään, kun musiikissa halutaan korostaa voimakkuutta.
Il coro canta fortissimo per sottolineare il climax della canzone.
Piano – Hiljainen tai pehmeä äänenvoimakkuus musiikissa.
Durante il concerto, il solista suona il flauto molto piano.
Crescendo – Musiikin voimakkuuden asteittainen lisääntyminen.
La musica inizia piano e poi cresce in un crescendo emozionante.
Decrescendo – Musiikin voimakkuuden asteittainen vähentyminen, vastakohta crescendolle.
Dopo il forte, la musica cala in un decrescendo rilassante.
Vivace – Elävä ja nopea tempo, joka on yksi nopeimmista tempoista.
Il finale vivace ha lasciato il pubblico euforico.
Lento – Erittäin hidas tempo, joka antaa musiikille juhlavan ja arvokkaan tunnun.
La melodia lento trasmette una sensazione di pace interiore.
Presto – Erittäin nopea tempo, joka välittää kiireen ja energian tunnetta.
Il presto nel concerto di violino è stato straordinario e ha mostrato l’abilità del solista.
Staccato – Lyhyitä, teräviä ääniä, jotka ovat erillään toisistaan, antaen katkonaisen vaikutelman.
Il pianista suona le note in staccato per aggiungere drammaticità alla performance.
Legato – Sujuva ja yhtenäinen soitto, jossa nuotit liittyvät saumattomasti toisiinsa.
Il violoncellista esegue il passaggio in modo legato, creando una linea melodica fluida.
Forte – Kovaääninen. Käytetään osoittamaan, että kyseinen osuus tulee soittaa voimakkaasti.
Il direttore indica ai musicisti di suonare forte per accentuare l’energia del pezzo.
Mezzo forte – Kohtalaisen voimakas äänenvoimakkuus, joka on hiljaisempi kuin forte mutta kovempi kuin piano.
Durante il concerto, la sezione degli ottoni suona mezzo forte, bilanciando il suono dell’orchestra.
Sforzando – Terävä ja äkillinen voimakkuuden korostus, joka on usein yllättävä.
Il compositore ha scritto un sforzando per sorprendere il pubblico durante il crescendo.
Rallentando – Musiikin tempon asteittainen hidastuminen.
Il rallentando alla fine del pezzo permette di concludere in modo più intimo e personale.
