Konditionaali on suomen kielessä yksi verbin neljästä moduksesta, ja sen ymmärtäminen ja hallitseminen on tärkeää sujuvan kielenkäytön kannalta. Konditionaalia käytetään ilmaisemaan ehtoja, toiveita, kohteliaisuutta ja epävarmuutta. Tässä artikkelissa käymme läpi konditionaalin konjugoinnin, sen käytön ja tarjoamme esimerkkejä, jotka auttavat sinua ymmärtämään ja käyttämään tätä muotoa oikein.
Konditionaalin rakenne
Konditionaali muodostetaan suomen kielessä lisäämällä verbin vartaloon pääte -isi- ja siihen liitetään persoonapäätteet. Tämä koskee kaikkia verbityyppejä. Esimerkiksi verbistä “puhua” tulee konditionaalissa “puhuisin”, “puhuisit”, “puhuisimme” jne.
Persoonapäätteet
Persoonapäätteet konditionaalissa ovat samat kuin indikatiivin preesensissä:
1. persoona: -n (puhuisin)
2. persoona: -t (puhuisit)
3. persoona: -isi (puhuisi)
1. persoona monikko: -mme (puhuisimme)
2. persoona monikko: -tte (puhuisitte)
3. persoona monikko: -isivat (puhuisivat)
Konditionaalin käyttö
Konditionaalilla on useita käyttötarkoituksia, joista yleisimpiä ovat ehtojen ilmaisu, toiveet, kohteliaisuus ja epävarmuus.
Ehtojen ilmaisu
Konditionaalia käytetään usein ehtolauselmissa, joissa se ilmaisee, mitä tapahtuisi, jos jokin ehto täyttyisi. Ehtolauselmissa käytetään yleensä konditionaalia yhdessä konjunktion “jos” kanssa.
Esimerkki:
– Jos minä voittaisin lotossa, ostaisin talon.
– Jos sinä lukisit enemmän, saisit parempia arvosanoja.
Toiveet ja kohteliaisuus
Konditionaalia käytetään myös ilmaisemaan toiveita ja kohteliaisuutta. Se tekee pyynnöistä ja ehdotuksista pehmeämpiä ja vähemmän vaativia.
Esimerkki:
– Haluaisin mennä elokuviin tänä iltana.
– Voisitko auttaa minua tämän tehtävän kanssa?
– Voisin tulla käymään huomenna, jos sinulle sopii.
Epävarmuus ja hypoteettiset tilanteet
Konditionaalia käytetään myös ilmaistaessa epävarmuutta tai hypoteettisia tilanteita, joita ei ole tapahtunut, mutta jotka voisivat tapahtua.
Esimerkki:
– Jos hän osaisi laulaa, hän voisi liittyä kuoroon.
– Miettisin asiaa uudelleen, jos olisin sinä.
Konditionaalin muodostaminen eri verbityypeillä
Suomen kielessä on viisi verbityyppiä, ja konditionaalin muodostaminen voi hieman vaihdella niiden välillä. Käydään läpi kunkin verbityypin erityispiirteet.
Verbityyppi 1
Verbityyppi 1 sisältää perusmuotoisia verbejä, joiden vartalo päättyy vokaaliin. Esimerkkejä ovat “puhua”, “kirjoittaa” ja “lukea”. Konditionaali muodostetaan lisäämällä vartaloon pääte -isi- ja persoonapäätteet.
Esimerkkejä:
– puhua -> puhuisin, puhuisit, puhuisi, puhuisimme, puhuisitte, puhuisivat
– kirjoittaa -> kirjoittaisin, kirjoittaisit, kirjoittaisi, kirjoittaisimme, kirjoittaisitte, kirjoittaisivat
– lukea -> lukisin, lukisit, lukisi, lukisimme, lukisitte, lukisivat
Verbityyppi 2
Verbityyppi 2 sisältää verbejä, joiden vartalo päättyy -da tai -dä. Esimerkkejä ovat “syödä” ja “juoda”. Konditionaali muodostetaan samalla tavalla kuin verbityypissä 1, mutta huomaa, että vartalo voi muuttua hieman.
Esimerkkejä:
– syödä -> söisin, söisit, söisi, söisimme, söisitte, söisivät
– juoda -> joisin, joisit, joisi, joisimme, joisitte, joisivat
Verbityyppi 3
Verbityyppi 3 sisältää verbejä, joiden vartalo päättyy -la, -lä, -na, -nä, -ra, -rä tai -sta, -stä. Esimerkkejä ovat “tulla”, “mennä” ja “purra”. Konditionaali muodostetaan samalla tavalla kuin verbityypissä 1 ja 2.
Esimerkkejä:
– tulla -> tulisin, tulisit, tulisi, tulisimme, tulisitte, tulisivat
– mennä -> menisin, menisit, menisi, menisimme, menisitte, menisivät
– purra -> purisin, purisit, purisi, purisimme, purisitte, purisivat
Verbityyppi 4
Verbityyppi 4 sisältää verbejä, joiden vartalo päättyy -ata, -ätä, -ota, -ötä, -uta, -ytä. Esimerkkejä ovat “haluta”, “pelätä” ja “tarvita”. Konditionaali muodostetaan samalla tavalla kuin muissa verbityypeissä, mutta vartalon loppu -a tai -ä voi muuttua.
Esimerkkejä:
– haluta -> haluaisin, haluaisit, haluaisi, haluaisimme, haluaisitte, haluaisivat
– pelätä -> pelkäisin, pelkäisit, pelkäisi, pelkäisimme, pelkäisitte, pelkäisivät
– tarvita -> tarvitsisin, tarvitsisit, tarvitsisi, tarvitsisimme, tarvitsisitte, tarvitsisivat
Verbityyppi 5
Verbityyppi 5 sisältää verbejä, joiden vartalo päättyy -ita tai -itä. Esimerkkejä ovat “häiritä” ja “hallita”. Konditionaali muodostetaan samalla tavalla kuin muissa verbityypeissä.
Esimerkkejä:
– häiritä -> häiritsisin, häiritsisit, häiritsisi, häiritsisimme, häiritsisitte, häiritsisivät
– hallita -> hallitsisin, hallitsisit, hallitsisi, hallitsisimme, hallitsisitte, hallitsisivat
Negatiivinen konditionaali
Negatiivinen konditionaali muodostetaan käyttämällä kieltosanaa “ei” ja verbin perusmuotoa, johon lisätään konditionaalin pääte -isi-. Persoonapäätteet liitetään kieltosanaan.
Esimerkkejä:
– en puhuisi
– et puhuisi
– ei puhuisi
– emme puhuisi
– ette puhuisi
– eivät puhuisi
Yhteenveto
Konditionaali on tärkeä osa suomen kielen verbijärjestelmää, ja sen hallitseminen auttaa sinua ilmaisemaan ehtoja, toiveita, kohteliaisuutta ja epävarmuutta selkeästi ja sujuvasti. Muista, että konditionaali muodostetaan lisäämällä verbin vartaloon pääte -isi- ja liittämällä siihen persoonapäätteet. Eri verbityypit voivat vaikuttaa hieman konditionaalin muodostumiseen, mutta perusperiaate pysyy samana.
Toivottavasti tämä artikkeli auttaa sinua ymmärtämään konditionaalin konjugointia paremmin ja käyttämään sitä oikein. Harjoitus tekee mestarin, joten älä epäröi käyttää konditionaalia puheessa ja kirjoituksessa mahdollisimman paljon!
