Pluskvamperfekti, eli suomeksi “enemmän kuin täydellinen”, on verbimuoto, joka ilmaisee, että jokin tapahtuma on tapahtunut ennen toista menneisyyden tapahtumaa. Se on yksi suomen kielen aikamuodoista, ja sitä käytetään erityisesti silloin, kun halutaan korostaa tapahtumien aikajärjestystä menneisyydessä. Tässä artikkelissa pureudumme pluskvamperfektin muodostamiseen, käyttöön ja erityispiirteisiin suomen kielessä.
Pluskvamperfektin muodostaminen
Pluskvamperfekti muodostetaan suomen kielessä käyttämällä apuverbiä “olla” imperfektimuodossa (olin, olit, oli, olimme, olitte, olivat) ja pääverbin partisiipin perfektiä. Tässä muutama esimerkki:
1. Minä olin lukenut kirjan ennen kuin aloitin uuden.
2. Hän oli syönyt aamiaisen ennen töihin lähtöä.
3. Me olimme katsoneet elokuvan ennen nukkumaanmenoa.
Kuten näistä esimerkeistä näkyy, pluskvamperfektin avulla voidaan ilmaista, että jokin tapahtuma on jo saatu päätökseen ennen toista menneisyydessä tapahtunutta asiaa.
Epäsäännölliset verbit
Epäsäännölliset verbit käyttäytyvät pluskvamperfektissä samalla tavalla kuin säännölliset verbit, sillä partisiipin perfekti pysyy samana. Esimerkiksi:
1. Minä olin nähnyt hänet aiemmin.
2. He olivat tulleet kotiin myöhään.
Pluskvamperfektin muodostaminen ei siis ole sen monimutkaisempaa epäsäännöllisten verbien kohdalla.
Pluskvamperfektin käyttö
Pluskvamperfektiä käytetään suomen kielessä pääasiassa kahdessa tilanteessa: kertomaan tapahtumien aikajärjestyksestä ja ilmaisemaan ehtolauseita menneisyydessä.
Aikajärjestyksen ilmaiseminen
Kun halutaan kertoa, että jokin tapahtuma on tapahtunut ennen toista menneisyyden tapahtumaa, käytetään pluskvamperfektiä. Esimerkiksi:
1. Kun saavuin kotiin, olin jo syönyt päivällisen.
2. Hän oli lukenut kirjan ennen kuin elokuva alkoi.
Näissä esimerkeissä pluskvamperfekti auttaa selventämään, että ensimmäinen tapahtuma (syöminen, lukeminen) on tapahtunut ennen toista tapahtumaa (kotiin saapuminen, elokuvan alkaminen).
Ehtolauseet menneisyydessä
Toinen tärkeä pluskvamperfektin käyttötarkoitus on ehtolauseissa, jotka viittaavat menneisyyteen. Näissä tilanteissa pluskvamperfektiä käytetään ilmaisemaan, mitä olisi voinut tapahtua, jos jokin ehto olisi täyttynyt. Esimerkiksi:
1. Jos olisin tiennyt, olisin tullut aiemmin.
2. Hän olisi ostanut liput, jos olisi ollut rahaa.
Tässä pluskvamperfektiä käytetään apuverbin “olla” konditionaalimuodossa (olisi, olisit, olisi, olisimme, olisitte, olisivat) ja pääverbin partisiipin perfektiä.
Pluskvamperfektin erityispiirteet
Pluskvamperfektissä on muutamia erityispiirteitä, jotka on hyvä ottaa huomioon sen käyttöä opetellessa.
Partisiipin perfekti
Partisiipin perfekti muodostetaan lisäämällä pääverbiin “-nut” tai “-nyt” (yksikön 1. ja 2. persoona) tai “-neet” tai “-neet” (monikon 1. ja 2. persoona) pääte. Esimerkiksi:
1. Lukea -> lukenut (minä olen lukenut, sinä olet lukenut)
2. Syödä -> syönyt (hän on syönyt)
3. Tulla -> tullut (me olemme tulleet)
4. Nähdä -> nähnyt (te olette nähneet)
On tärkeää muistaa, että partisiipin perfekti on samanlainen sekä pluskvamperfektissä että perfekti-muodossa.
Negatiivinen pluskvamperfekti
Negatiivinen pluskvamperfekti muodostetaan negatiivisen apuverbin (en, et, ei, emme, ette, eivät) ja pääverbin partisiipin perfektiä käyttäen. Esimerkiksi:
1. Minä en ollut lukenut kirjaa ennen koeviikkoa.
2. He eivät olleet syöneet mitään koko päivänä.
Tässä negatiivinen apuverbi ilmaisee kieltämistä, ja partisiipin perfekti pysyy samana.
Harjoituksia ja esimerkkejä
Pluskvamperfektin oppiminen vaatii harjoittelua, joten tässä muutamia harjoituksia, joiden avulla voit testata taitojasi.
Harjoitus 1: Aikajärjestyksen ilmaiseminen
Muodosta pluskvamperfekti seuraavista lauseista:
1. Kun saavuin kotiin, (minä, syödä) päivällisen.
2. Hän (lukea) kirjan ennen kuin elokuva alkoi.
3. Me (katsoa) elokuvan ennen nukkumaanmenoa.
Vastaukset:
1. Kun saavuin kotiin, olin syönyt päivällisen.
2. Hän oli lukenut kirjan ennen kuin elokuva alkoi.
3. Me olimme katsoneet elokuvan ennen nukkumaanmenoa.
Harjoitus 2: Ehtolauseet menneisyydessä
Muodosta pluskvamperfekti seuraavista ehtolauseista:
1. Jos (minä, tietää), olisin tullut aiemmin.
2. Hän (ostaa) liput, jos olisi ollut rahaa.
3. Jos (me, nähdä) hänet, olisimme tervehtineet.
Vastaukset:
1. Jos olisin tiennyt, olisin tullut aiemmin.
2. Hän olisi ostanut liput, jos olisi ollut rahaa.
3. Jos olisimme nähneet hänet, olisimme tervehtineet.
Yhteenveto
Pluskvamperfekti on tärkeä osa suomen kielen aikamuotojen järjestelmää. Se auttaa ilmaisemaan tapahtumien aikajärjestystä menneisyydessä ja ehtoja, jotka olisivat voineet täyttyä. Pluskvamperfektin muodostaminen on suhteellisen yksinkertaista, kun muistaa käyttää apuverbiä “olla” imperfektimuodossa ja pääverbin partisiipin perfektiä.
Harjoittelu on avain pluskvamperfektin hallitsemiseen. Kun opit tunnistamaan ja käyttämään tätä aikamuotoa oikein, pystyt ilmaisemaan itseäsi tarkemmin ja monipuolisemmin suomen kielellä. Toivottavasti tämä artikkeli on auttanut sinua ymmärtämään pluskvamperfektin rakennetta ja käyttöä paremmin. Jatka harjoittelua ja rohkeasti käyttämään pluskvamperfektiä osana suomen kielen taitojasi!
