Preteriti on aikamuoto, joka ilmaisee menneisyydessä tapahtunutta tai loppuun saatettua toimintaa. Suomen kielessä preteritiivinen aikamuoto on hyvin keskeinen ja sitä käytetään laajasti erilaisissa puhetilanteissa. Tässä artikkelissa käsittelemme preteritiivisen aikamuodon taivutusta ja käyttöä suomen kielessä. Tarkoituksena on antaa kattava kuvaus siitä, miten preteriti muodostetaan ja milloin sitä käytetään.
Preteritiivisen aikamuodon muodostaminen
Preteriti muodostetaan suomen kielessä lisäämällä verbin vartaloon preteritiivinen pääte. Perusperiaatteet ovat suhteellisen yksinkertaiset, mutta koska suomen kielessä on eri verbityyppejä, taivutussäännöt vaihtelevat.
Verbityyppi 1
Verbityyppi 1 sisältää verbit, joiden perusmuoto päättyy -a tai -ä (esim. puhua, sanoa, tietää). Näiden verbien preteriti muodostetaan lisäämällä -i- vartalon ja persoonapääteen väliin.
Esimerkkejä:
– puhua → puhuin, puhuit, puhui, puhuimme, puhuitte, puhuivat
– sanoa → sanoin, sanoit, sanoi, sanoimme, sanoitte, sanoivat
– tietää → tiesin, tiesit, tiesi, tiesimme, tiesitte, tiesivät
Verbityyppi 2
Verbityyppi 2 koostuu verbeistä, joiden perusmuoto päättyy -da tai -dä (esim. syödä, juoda). Näiden verbien preteriti muodostetaan poistamalla -da/-dä ja lisäämällä -i-.
Esimerkkejä:
– syödä → søin, søit, søi, søimme, søitte, søivät
– juoda → join, joit, joi, joimme, joitte, joivat
Verbityyppi 3
Verbityyppi 3 sisältää verbit, joiden perusmuoto päättyy -la/-lä, -na/-nä, -ra/-rä tai -sta/-stä (esim. tulla, mennä, purra, nousta). Näiden verbien preteriti muodostetaan lisäämällä -i- vartalon ja persoonapääteen väliin.
Esimerkkejä:
– tulla → tulin, tulit, tuli, tulimme, tulitte, tulivat
– mennä → menin, menit, meni, menimme, menitte, menivät
– purra → purin, purit, puri, purimme, puritte, purivat
– nousta → nousin, nousit, nousi, nousimme, nousitte, nousivat
Verbityyppi 4
Verbityyppi 4 koostuu verbeistä, joiden perusmuoto päättyy -ta/-tä (esim. haluta, pelätä). Näiden verbien preteriti muodostetaan lisäämällä -si- vartalon ja persoonapääteen väliin.
Esimerkkejä:
– haluta → halusin, halusit, halusi, halusimme, halusitte, halusivat
– pelätä → pelkäsin, pelkäsit, pelkäsi, pelkäsimme, pelkäsitte, pelkäsivät
Verbityyppi 5
Verbityyppi 5 sisältää verbit, joiden perusmuoto päättyy -ita/-itä (esim. tarvita, häiritä). Näiden verbien preteriti muodostetaan lisäämällä -tsi- vartalon ja persoonapääteen väliin.
Esimerkkejä:
– tarvita → tarvitsin, tarvitsit, tarvitsi, tarvitsimme, tarvitsitte, tarvitsivat
– häiritä → häiritsin, häiritsit, häiritsi, häiritsimme, häiritsitte, häiritsivät
Verbityyppi 6
Verbityyppi 6 koostuu verbeistä, joiden perusmuoto päättyy -eta/-etä (esim. paeta, vanheta). Näiden verbien preteriti muodostetaan lisäämällä -ne- vartalon ja persoonapääteen väliin.
Esimerkkejä:
– paeta → pakenin, pakenit, pakeni, pakenimme, pakenitte, pakenivat
– vanheta → vanhenin, vanhenit, vanheni, vanhenimme, vanhenitte, vanhenivat
Preteritiivisen aikamuodon käyttö
Preteritiivistä aikamuotoa käytetään suomen kielessä ilmaistaessa menneisyydessä tapahtuneita asioita. Tämä aikamuoto on keskeinen, kun kerrotaan tarinoita, raportoidaan menneistä tapahtumista tai kuvaillaan asioita, jotka ovat tapahtuneet aiemmin. Seuraavaksi käymme läpi joitakin tyypillisiä tilanteita, joissa preteritiivinen aikamuoto on käytössä.
Tarinoiden ja kertomusten kerronta
Kun kerrotaan tarinoita tai kuvataan menneitä tapahtumia, preteriti on välttämätön. Se auttaa kuulijaa ymmärtämään, että tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen.
Esimerkiksi:
– Eilen kävin kaupassa ja ostin maitoa.
– Viime kesänä matkustimme Italiaan ja vierailimme monissa kauniissa paikoissa.
Menneiden tapahtumien raportointi
Preteriti on myös käytössä, kun raportoidaan menneistä tapahtumista tai teemoista. Se on yleinen aikamuoto uutisissa, historiankirjoituksissa ja muissa vastaavissa teksteissä.
Esimerkiksi:
– Toissapäivänä satoi paljon lunta.
– Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi.
Toistuvat ja tavat tapahtumat menneisyydessä
Preteritiä käytetään myös kuvaamaan toistuvia tai tapoja menneisyydessä. Tämä ilmenee esimerkiksi silloin, kun puhutaan lapsuudesta tai menneistä elämänvaiheista.
Esimerkiksi:
– Lapsena leikin usein pihalla.
– Kun olin nuori, harrastin paljon urheilua.
Yksittäiset menneet tapahtumat
Preteritiä käytetään myös kuvaamaan yksittäisiä menneitä tapahtumia, jotka tapahtuivat tiettynä ajankohtana.
Esimerkiksi:
– Viime viikolla kävin elokuvissa.
– Eilen tapasin vanhan ystäväni.
Preteriti vs. Perfekti
On tärkeää erottaa preteriti ja perfekti, sillä molemmat aikamuodot viittaavat menneisyyteen, mutta niitä käytetään eri tilanteissa. Perfekti ilmaisee tapahtumaa, joka on alkanut menneisyydessä ja jatkuu nykyhetkeen tai sillä on vaikutusta nykyhetkeen.
Esimerkiksi:
– Olen asunut Suomessa viisi vuotta. (Perfekti)
– Asuin Suomessa viisi vuotta. (Preteriti)
Perfektiä käytetään myös silloin, kun puhumme kokemuksista, joilla on merkitystä nykyhetkelle.
Esimerkiksi:
– Olen käynyt Pariisissa. (Perfekti)
– Kävin Pariisissa viime vuonna. (Preteriti)
Harjoituksia preteritiivisen aikamuodon käytössä
Preteritiivisen aikamuodon oppiminen vaatii harjoittelua. Seuraavaksi esitämme muutamia harjoitustehtäviä, joiden avulla voit testata ja kehittää taitojasi preteritiivisen aikamuodon käytössä.
Harjoitus 1: Täydennä lauseet
Täydennä seuraavat lauseet oikeassa preteritiivisessä muodossa:
1. Eilen minä (mennä) __________ kirjastoon.
2. Viime kesänä me (matkustaa) __________ Lappiin.
3. Hän (syödä) __________ aamiaiseksi puuroa.
4. Te (katsoa) __________ elokuvaa viime viikonloppuna.
5. He (juosta) __________ maratonin viime vuonna.
Harjoitus 2: Kirjoita tarina
Kirjoita lyhyt tarina menneestä tapahtumasta käyttäen preteritiivistä aikamuotoa. Voit kertoa esimerkiksi viime lomastasi, lapsuuden muistosta tai jostain merkittävästä tapahtumasta elämässäsi.
Harjoitus 3: Erottele preteriti ja perfekti
Erottele seuraavista lauseista preteriti ja perfekti:
1. Olen lukenut kirjan.
2. Luin kirjan viime viikolla.
3. Olemme asuneet täällä kaksi vuotta.
4. Asuimme täällä kaksi vuotta sitten.
5. Hän on käynyt museossa.
6. Hän kävi museossa viime kuussa.
Yhteenveto
Preteritiivisen aikamuodon taivutus ja käyttö ovat keskeisiä suomen kielen osa-alueita. Preteritiä käytetään laajasti eri tilanteissa, kuten tarinoiden kerronnassa, menneiden tapahtumien raportoinnissa sekä toistuvien ja tapojen tapahtumien kuvauksessa menneisyydessä. On tärkeää erottaa preteriti ja perfekti, sillä molemmilla aikamuodoilla on omat käyttötarkoituksensa ja merkityksensä. Harjoittelemalla preteritiivisen aikamuodon taivutusta ja käyttöä voit parantaa suomen kielen taitojasi ja ymmärrystäsi menneisyyden ilmaisemisesta.
Toivottavasti tämä artikkeli auttoi sinua ymmärtämään paremmin preteritiivisen aikamuodon taivutusta ja käyttöä suomen kielessä. Muista harjoitella säännöllisesti ja soveltaa oppimaasi käytännön tilanteissa. Onnea kielenoppimiseen!
